by itu

Oma valokuva
Finland
Rakkaudesta tehdä käsillä kaunista on - by itu - Avainlippu käsitöiden ajatuksen sydän ♥ Värit ovat yksi luovuuteni lähde joista monipuoliset ja uusiutuvat ideat muovautuvat käsissäni alusta loppuun. Näin syntyy yksilölliset, tyylikkäät ja persoonalliset neulotut/huovutetut by itu-tuotteet. ♥ Mukana myös muita kiinnostuksen kohteisiini liittyen kuten mm. vangituthetket ja lemmikkikoirani. Runoja- ja mietteitä, sekä ripaus huumoria. Täällä yhdistyy aiempein blogieni kohokohdat ja nykyisyys. ♥ Luovimon nettipuoti on ilmaisu jota käytän verkkokaupastani, sieltä löydät uniikit tuotteeni. Tervetuloa ♥

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kankaanpään ryhmänäyttely - länderi Alba ROP



Tuomari: Tuula Savolainen
14 kk, erinomaiset mittasuhteet. Tasapainoinen kokonaisuus. Hyvä tiivis ylälinja. Hyvä pää ja ilme. Hyvät korvat. Hyvä tilava rintakehä. Tasapainoinen raajarakenne ja hyvä raajaluusto. Liikkuu reippaasi hyvällä askeleella. Hyvälaatuinen turkki. Reipas käytös.


Ländereitä kehässä neljä, joista Alba ainoa uros, nartuissa sisko Tii ja oli VSP ja kaksi muuta narttua.

Siinä alkuun lopputulos. Olin katsllut tästä läheltä ryhmänäyttelyn jonne saattaisimme Absun kanssa mennä. No Kankaanpäähän tuli sitten ilmoitettua. Numerolappu saapui pääsiäisen aikoihin ja sitten viimein matkasimme Kankaanoäähän. 

Arvostelu alkoi onneksi iltapäivällä, joten ei tarvinnut aikaista herätystä. Mutta heräsin ennen varuiksi asetettua herätystä. Pitkäsä aikaa heräsin myös virkeenä, eikä käsiä särkenyt, eli ei huona akukaan päivälle. Käytiin aamulenkillä ja valmistauduttiin lähtään. Lähettiin ajoissa. Olin kyllä edellisenä iltana Googleukon kaa ajellu "lähestymisen" näytteypaikalle. Siis reitti selvä.

Jännää oli myös reitti, ei sen haastavuuden takii vaan se, että puolet matkata oli tästä kotikulmilta lähtevää tietä ja sellaista jota en itse ole aiemmin mennytkään. Mutkikas ja ihania maalaismaisemia heräässä kevääseen. niin ja sitä autioitumistakin näkyi joka jollain kumman tavalla viehätti, tai ei vaan se kun mielikuvitus herätti kyseiset ränsistyneet rakennukset eloon ja kukoistukseen. Kuuttakymppiä kovimmillaan oli nopeusrajotukset, ja sillä mentiin. Vaikka Absu onkin nytkyään tottunut matkaaja niin "vuoristoratameininki" voi saattaa kutsua Yrjön käymään.. ja Yrjön kanssa kaulaulutta koiraa ei oo kiva viedä kehään, ja ei muutenkaan. Yrjö pysyi poissa ja hyvä niin. Ai niin lenkkeiliöitä oli aika paljo tuollaiselle pikkutielle, ja kevään väri näytti olevan pinkki eri sävyissä. Olikohan se enne?

Vajaa tunti oltiin perillä. Kotoa lähtiessä aurinko naureskeli mutta Kankaanpäässä alkoi satelee muutama lumihiutale ja kylmä tuulikin ryhtyi siihen tansiin mukaan. Joten pikainen lenkkeily ja sitten sisälle. No olihan paikkana JÄÄhalli 😊 Rokotuksen tarakastaja kertoi että hänellä on 12 viikkoinen länderi ja ystävälliseti kertoi kehän sijainnin. Sinnepä sitten eli olimme näin jälkiviisaana todeten kolmisen tuntia ennen kehän alkua paikalla. No aattelin et Absu voisi totutella. 

Hieman piti alkuun räyhätä, mutta kiltisti sitten oli - varmaan totes että "näitä on joka puolella".. no siin sit ooteltiin. Absu rauhassa, ei tärinää, ei hilsettä, ei pienintäkään hermoilunmerkkejä. Kaksi muuta narttua oli jo saapunut, mutta missä oli sisko Tii?

Tii saapui ja Absu pääsi moikkaamaan - taisivat tuntea. Absu heitti hurmaavimman hymynsä ja haastoi leikkiin, no eihän se oikein ollut mahdollista. Käytiin kuitenkin pienellä lenkillä. 

Oli ihana nähdä pitkästä aikaan Anna-Mari... eihän siitä ollut ku no joo... niillä ekoilla Länderileireillä tehtiin lenkkiä silloin mulla Nasu ja hällä Nasun ensiihastus Heppu. He kyl oli sen verran lähisukua että ruosta kesäromanssita ei pikkuländereitä voinut suunnitella.

Tuli aika mennä kehään. Saavuttiin tuomaripöydän lua ja tuomari pyysi nostaa Alban pöydälle. Nostin ja osittain huomioni kiinnittyi tuomarin kädessä olleeseen mittaan ja Absu joko oli menossa moikaamaan tuomarii tai .. no loikkas pöydältä alas jaloillee .. tietenkin toiselle puolelle jolla olin. Eka ajatus oli "no se oli sit tässä". Tuomari kysyi että onko ollut aiemmin pöydällä, totesin että on mutta nää on näitä, ei aina voi tietää. No sitten hän totesi että voidaan katsoa siinä lattiallakin. Mittasi siten että mitassa oli max korkeus, jonka ali Absu meni. Absu vähän päästään pyörällä, mutta antoi katsoa hampaat joista tuomari totesi että onpa mahtavat. Sitten siinä koitin Absun saada tovin seisomaan. Tuli kehoitus ympyrää juosta mentiin. Alba lähti kuin ammattilainen matkaan ja kierros tehtiin ja taas seistiin tai yritettiin. Sitten edestakaisin, Alba edelleen liikkui mukavasti mukana.  

Sivusilmällä näin että kehäsihteerillä oli kädessään paketti joka sisälsi sertiruusukkeen, mutta en tiennyt oliko se jo alkujaan varuiksi. Ja sitten se ojennetiin meille, tuomari onnitteli ja kehui liikkeitä.

Se tuli mitä salaa ei uskaltanut toivoa, eiku.. no sitten jännittämään. Tii sai myös sertinarvoisen, mutta oli vielä kaksi narttua arvostelematta. Lopulta Tii sai sertinsä ollen PN eli paras narttu ja sisarukset pääsivät Rotunsa paras kehään. 

Tovi seistiin vierekäin ja sitten ympyrää. Minä Absun kaa ja Tii perässä, Absu lähti mukaan ei haikallut Tiin suuntaan ja kun kierros täyttyi oli tuomari ROP-ruusukkeen kanssa vastassa ja totsi jotenkin että "uros liikkuu niin kauniisti".. Absu taisi juosta tuon tuomarin sydämeen.

Siis oli mahtikiva nähdä Anna-Mari ja Tii. Niin taisi olla Absusta ja Tiistäkin kiva nähdä toisensa, jäi sellainen fiilis et olis kiva nähdä siten et ei olis tota näyttelyriesaa vaan kaverit pääsis kirmaa keskenään... sitä odotellessa.

Kiitos Ansku - turhaa hermoilit - ja onneksi olkoon komeasta Beduar´s A-pentueesta.

Sitten kuvia ja kuvia joita kävimme ulkosalla ottamassa... ja kotiuduttua.

ns. virallinen ROP-VSP-kuva kuvaaja järjestäjän puolesta - kiitos.
Joku kiva monumentti löydettiin siitä läheltä

ALBA - ROP

TII - VSP
Kippis ja kuohuvaa
Nyt mä relaan
Seuraavat kuvat Anna-Marin ottamia (edit klo 15:00)
Pikkasen Absul meinas mennä leikinpuolelle tuo odottelu
Koira... tuolla menee koira
Anne-Marilla oli paremmat herkut t. Absu





Hyvää nimipäivää Pertti-persläppä tutummin pefletti


Kuvassa yllä vielä päätteemättä ja huovutusta odottava, mutta näillä näkymin myös viimoisin Pertti. 

Pertti-persläppä sopii kaikkeen istumiseen. Iselläni yksi on autossa penkinlämmitimen virkaa toimittamassa, vaikka onkin istuimenlämmitin toiminto autossa, niin tuo reagoi heti lämpöön. Toki parhaiten siten että tuo lämpimästä mukanaan. no mulla hän on autossa. 

Paksuutta on puolisen sentitä täyttä kotimaisen lampaanvillaa. Kesäteatteriin mukaan, niin ei haittaa kolkko ehkä sateenhieman kastelema istuin alunen. Pulkkaaan, metsäretkelle, terasin jakkaroille, 

Siis pefletti, istuinalunen....

Osa on jo luovimon nettipuodissa, osa oottelee hyllylle pääsyä, mutta kuten alkuuna totesin tällä hetkellä Pertit ovat tässä. Alla kuvat koko Pertti-perheestä, siis joista osa valmiina ja osa luovimo vaiheessa.