by itu

Oma valokuva
Finland
Rakkaudesta tehdä käsillä kaunista on - by itu - Avainlippu käsitöiden ajatuksen sydän ♥ Värit ovat yksi luovuuteni lähde joista monipuoliset ja uusiutuvat ideat muovautuvat käsissäni alusta loppuun. Näin syntyy yksilölliset, tyylikkäät ja persoonalliset neulotut/huovutetut by itu-tuotteet. ♥ Mukana myös muita kiinnostuksen kohteisiini liittyen kuten mm. vangituthetket ja lemmikkikoirani. Runoja- ja mietteitä, sekä ripaus huumoria. Täällä yhdistyy aiempein blogieni kohokohdat ja nykyisyys. ♥ Luovimon nettipuoti on ilmaisu jota käytän verkkokaupastani, sieltä löydät uniikit tuotteeni. Tervetuloa ♥

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Satu-saunahattu Linnankummitus Karin-Sofia ei kummittele enää..


Linnankummitus saunahattu syntyi ennen kuin tuo valkoinen sai nimekseen Karin-Sofia Hartolan Linnahotellissa kummitelleen kummituksen nimen mukaan. Luin äseken Itä-Hämeen uutisen netistä jossa kerrotaan että valtavaihtuu Linnahotellissa. Päivin kanssa tämä on nimetty. Nyt kun Kuningaskunnan Kuningatar Linnanrouva on talvallaan "pakotettu" lopettamaan niin tulen myös jättämään tuon Karin-Sofia nimen tuon valkoisen Linnankummituksen nimestä pois, se ei ole enää entisensä näiden tapahtumien johdota. Siis Linnankummitus jatkaa muutoin eloaan ja kuka tietää että vaikka siirtyisi muualle kummittelemaan... 

Vaikka enää en Hartolassa vaikutakaan, niin tunnelma on kuin hautajaisissa tuon uutisen luettuani. Tosin uskon, että Päiville tämä ei ole niin suuri katastrofi kuin Hartolalle. Päivi teki Linnahotellista sen millaisena se nyt tunnetaan, niin sitä ominaisuutta ei vuokrasopimuksen päättyminen häneltä vie.

Kaikka parempaa Päiville ja Linnahotellin henkilökunnalle

ps. laitan viel tähän tuon Karin-Sofian tarinan

Karin Sofian kerrotaan kummittelevan Hartolan Linna-Hotellissa. Karin Sofian tarina: Ruotsista 1870 saapuneelle uudelle perheelle syntyi vammainen Karin Sofia. Häntä hoidettiin Baden-Badenissa Saksassa, mikä kuvasti isäntien ja heidän torppariensa välistä eroa. Karin Sofia sairastui 15-vuotiaana kurkkumätään, joka siihen aikaan usein johti tukehtumiseen, kuten tässäkin tapauksessa. Hänen nuorempi sisarensa 99-vuotiaaksi elänyt Greta on kertonut ja valokuvistakin on nähtävissä, että Karin Sofia oli rakastettu lapsi. Kyläläisten näkemys oli toinen ja sen on Lauri Pohjanpää (opiston johtajana 1915-17) pukenut runomuotoon ”Vanha kartano”, josta seuraavassa neljä säettä: 
Sen huoneissa huokaa ja nyyhkyttää, 
sen puistoissa vaikeroi. 
Vai syksyn tuuliko ulkona läpi lehmuksien soi. Joku hiipii hiljaa portaissa… 
Joku lukko narahtaa 
Vai ruostunut tuuliviirikö vain se iltaan parahtaa. Sa kuulitko. 
Raskain askelin taas portaissa liikutaan… 
Taas rampa Kaarina kolkaten käy kainalosauvoillaan. 
Joka yö hän kulkee yksinään 
Hän ei haudassa rauhaa saa. 
Oli kätensä maailman lempeimmät. 
Hän tahtois sovittaa. 
Lähde: http://www.ihop.fi/fi/Yleist%C3%A4/Historiaa.html